Koira oli aamulla leikkauksessa, kun kainalosta poistettiin ilkeäksi äitynyt rasvapatti.
Tunnin kestänyt leikkaus sujui hyvin, mutta on aina yhtä kamalaa nukuttaa rakas lemmikki. Tuntuu, kuin se kuolisi syliin. Ja eihän siitä nukutuksesta ikinä tiedä. Riskialtista puuhaa.
No mutta, koira heräsi leikkauksen jälkeen hitaasti, mutta varmasti. Olin tehnyt hänelle tyynyistä ja peitoista pesän Ikea-kassiin, jossa kannoin hänet autoon ja vein päiväksi hoitoon mummille ja paapalle. Itse kun lähdin illaksi töihin.
Herääminen tosiaan alkoi hitaasti, mutta yhtäkkiä koira pomppasi pussista jaloilleen ja jäi ihmettelemään tilannetta, kunnes kipitti juoksujalkaa ulko-ovelle ja pyysi ulos. Kyllä se siitä äkkiä reipastuu. Ja nyt on kiusallinen patti poissa.
Nyt hauva on sitten paita päällä ja ämpäri päässä kymmenen päivää, plus viikon antibioottikuuri. Kipulääkkeitäkin saatiin, niitä voi antaa puolikkaan päivässä jos on tarve.
Rasvapatti oli onneksi vain nahassa, eli ei ollut syvemmällä kiinni. Oli kuulemma simppeli poistaa.
Saari avaruudessa 